Laila Kohonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Laila Kohonen (22. helmikuuta 1934 Savitaipale21. kesäkuuta 2022 Tammela[1]) oli suomalainen lastenkirjailija.

Koulutukseltaan Kohonen oli luokanopettaja Turun opettajakorkeakoulusta. Hän asui vuodesta 1962 Tammelassa.[2]

Kohoselle myönnettiin vuonna 1983 Arvid Lydecken -palkinto teoksesta Hakkapeliitan aarre. Myös hänen teoksensa Kumisevan kiven arvoitus (2011) oli Arvid Lydecken -palkintoehdokkaana.

Lasten- ja nuortenromaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ystävämme Ebe-setä, kummitus (1980)
  • Hakkapeliitan aarre (1982)
  • Suotorpan noita (1982)
  • Kellokiven arvoitus (1984)
  • Vankkuriseikkailu (1985)
  • Karoliinin tytär (1988)
  • Hopeariipuksen salaisuus (1991)
  • Fordin näköinen teroitin (1992)
  • Linnavuoren Joho (1995)
  • Haaraparran tytär (1996)
  • Linnan uhka (1998)
  • Sankarimitali (1999)
  • Tuplat ja Lapin taika (2000)
  • Taavitin puinen kissa (2001)
  • Tuplat ja mustakantinen vihko (2004)
  • Noora ja Oolannin sota (2005)
  • Hakkapeliitan poika (2010)
  • Kumisevan kiven arvoitus (2011)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kohonen Laila Nuorisokirjailijat.fi. Suomen Nuorisokirjailijat ry. Viitattu 1.3.2024.
  2. Laila Kohonen Lounaiskirjailijat. Viitattu 4.10.2015.


Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.